Näyttelyopas

Faktatietoa näyttelyistä

Englantia on kaikkina aikoina pidetty koiramaista ensimmäisenä. Maailman ensimmäinen virallinen koiranäyttely järjestettiin Newcastlessa Englannissa kesäkuussa 1859. Vuonna 1873 perustettiin Englannin kennelklubi, joka otti tehtäväkseen näyttelytoiminnan valvomisen. Westminster vuonna 1877 oli ensimmäinen Amerikan kennelklubin virallinen koiranäyttely. Ensimmäinen suomalainen koiranäyttely oli vuonna 1887 Viipurissa, johon osallistui toista sataa koiraa. Suomen kennelklubin ensimmäinen virallinen näyttely järjestettiin vuonna 1891 Helsingissä. Suomen ensimmäisissä näyttelyissä suurin osa koirista oli ajokoiria, johtuen metsästysmiesten aktiivisesta jalostustyöstä. Suomen tähänastisista näyttelyistä suurin on ollut vuonna 1998 Helsingissä järjestetty maailmannäyttely, jossa vuosittain valitaan maailman kaunein koira (eri paikoissa eri vuosina). Tähän Helsingin näyttelyyn koiria oli ilmoitettu 15000 yksilöä.

Näyttelytyypit:

Näyttelyt palvelevat ensisijaisesti koirien jalostusta. Koiranomistaja saa koiralleen tyhjentävän ja oikeudenmukaisen arvostelulausunnon. Kasvattaja saa tietoa siitä, kuinka hän on kasvatustyössään onnistunut ja mihin suuntaan hänen on kasvatustoimintaansa kehitettävä. Rotujärjestö saa tietoa jalostustoimikunnan edelleen kehittämiseen ja ohjaukseen. Yleisö ja harrastajat saavat tietoa kenneltoiminnasta ja sen tarkoituksesta mielenkiintoisessa muodossa.

Koira, joka on rekisteröity, jonka rokotukset ovat kunnossa ja on tunnistusmerkitty (vuoden 2001 alusta lähtien kaikilla pitää olla tunnistusmerkintä eli siru tai tatuointi), voi osallistua näyttelyyn, olipa se minkä näköinen tahansa. Eri asia tietysti on, kannattaako lähteä tieten tahtoen hakemaan arvostelutuloksena selvää nollaa, jonka saa pahoin virheellinen koira, väärän värinen, purentavikainen tms. tai EVA:ta (ei voida arvostella), jos koira on niin arka tai vihainen, ettei anna kenenkään vieraan koskettaa itseään tai jos se vaikka jalkavamman vuoksi juuri näyttelypäivänä ontuu pahasti. Näitä ääritapauksia lukuun ottamatta näyttelykoirassa toki saa olla virheitä ja aina onkin. Täydellistä koiraa kun tuskin on muualla kuin unelmissa (no, jotkut yksilöt ovat sitä kyllä erittäin lähellä ja ovat siis ns. "once in a lifetime" -koiria).